Putkimiehen ja sähkömiehen tuntihinta Suomessa: mikä on reilu hinta

Putkimies veloittaa Suomessa tyypillisesti 81–112 € tunnilta arvonlisäveroineen (65–90 € ilman alv:tä), sähkömies noin 69–88 € tunnilta (55–70 € ilman alv:tä). Päälle tulee käyntimaksu 60–100 €, pääkaupunkiseudulla 80–120 €, sekä materiaalit, jotka riippuvat työstä. Kotitalousvähennys palauttaa 35 prosenttia työn osuudesta, mutta vasta 150 euron vuotuisen omavastuun jälkeen, joten yhdestä pienestä työstä ei jää käteen juuri mitään. Tästä näet, mistä luku muodostuu ja millainen budjettikatto tyypilliselle työlle on reilu. Lähteet: Kodinapu 2026, Temetric 2026

Miksi hinta on sellainen kuin se on

Tuntihinta ei ole toive eikä neuvottelun lähtötaso, vaan se kattaa kulut, jotka ammattilainen maksaa olitpa niistä tietoinen tai et: pakettiauton, vakuutukset, työkalut, pätevyyden ylläpidon, käyttämättömän ajan keikkojen välissä, arvonlisäveron 25,5 prosenttia ja katteen, jolla yritys pysyy pystyssä. Putkimies, joka veloittaa 40 € tunnilta, hinnoittelee työnsä alle näiden kulujen. Erotus otetaan jostain: pimeästä työstä, vakuutusten puutteesta, pakettiauton ja työkalujen huollon lykkäämisestä tai lopulta yrityksen kaatumisesta. Yksikään näistä ei ole kotitalouden etu.

Sama pätee toiseen suuntaan. Selvästi hinnaston yläpuolelle asettuva tuntihinta on joko päivystyshintaa tavallisesta työstä, erikoisosaamisen lisä (jonka kuuluu näkyä tarjouksessa) tai markkinahäiriö, jonka maksat siksi, ettet tiennyt reilua tasoa. Hinnaston tunteminen on juuri se, mikä erottaa nämä toisistaan.

Mitä tuntihinta pitää sisällään

Tuntihinta kattaa vain työn. Loppusummaan vaikuttaa neljä muuta asiaa, joista käyntimaksu ja materiaalit voivat yhdessä lähes kaksinkertaistaa laskun.

Käyntimaksu. Lähes jokainen putki- ja sähköalan ammattilainen veloittaa käyntimaksun ensimmäisestä käynnistä: tyypillisesti 60–100 €, pääkaupunkiseudulla 80–120 €. Se kattaa matka-ajan, pakettiauton ja työn järjestelyn. Osa sisällyttää sen ensimmäiseen tuntiin, osa erittelee sen laskulle. Kummin tahansa, se on laskussa.

Materiaalit. Osat ja tarvikkeet riippuvat voimakkaasti työstä: hanan tiivisteen vaihdossa lähes nolla, putkiosuuden uusinnassa selvästi enemmän. Budjettikattoa varten karkea nyrkkisääntö on varata materiaaleihin putkitöissä noin 80 prosenttia työn hinnasta ja sähkötöissä noin puolet. Luku on tarkoituksella yläkanttiin, koska katon tehtävä on kattaa useimmat tapaukset, ei osua tarkalleen; tavallisessa pienessä korjauksessa materiaaleja menee vähemmän.

Arvonlisävero 25,5 %. Kuluttajatyössä hinnat kuuluu ilmoittaa arvonlisäveroineen. Kun ammattilainen sanoo “70 € tunnilta”, kysy, onko se alv:n kanssa vai ilman: ero on puolen päivän työssä kymmeniä euroja, koko päivän työssä yli sata. Pyydä tämä kirjallisesti ennen kuin työ alkaa.

Ilta-, viikonloppu- ja päivystyshinnat. Työajan ulkopuolella hinta on tyypillisesti 1,5–2-kertainen. Tämä on yksi syy, miksi 4P-sääntö on tärkeä: työ, joka ei ole 4P-mittarilla kiireellinen, ei kuulu päivystyshintaan, koska maksat kaksinkertaisen hinnan ilman todellista syytä.

Sähkötyöt: mitä saat tehdä itse, mistä on pakko maksaa

Sähkötöissä laki asettaa hinnan alarajan, koska suurin osa töistä on luvanvaraisia. Tukesin mukaan maallikko saa tehdä itse vain muutaman tarkkaan rajatun sähkötyön: vaihtaa lamppuja ja sulakkeita, asentaa pistotulpalla kytkettäviä laitteita, irrottaa pistorasioiden ja kytkinten kansia sekä vaihtaa yksivaiheisen laitteen johdon, katkaisijan tai pistotulpan.

Kiinteää pistorasiaa ei saa vaihtaa itse. Kaikki kiinteät asennukset, kaapeloinnit, kytkennät ryhmäkeskukseen ja uusien pistorasioiden asennus vaativat sähköalan ammattilaisen, samoin sähkökiukaat ja liedet. Tämä ei ole muodollisuus. Jos luvanvaraisen työn teettää säästääkseen kouluttamattomalla tekijällä, kotivakuutus ei välttämättä korvaa vahinkoa, jos vika joskus jäljitetään siihen työhön. Lisäksi asennus voi kaatua tarkastuksessa asuntokaupan yhteydessä. Luvanvaraisessa työssä pätevän tekijän hinta on alaraja, ei valinta. Lähde: Tukes

Reilu budjettikatto tyypilliselle työlle

Budjettikatto on se yläraja, jonka annat tekijälle kirjallisesti ennen kuin työ alkaa. Se lasketaan neljästä osasta: työtunnit, tuntihinta, käyntimaksu ja materiaaliarvio. Yksittäinen pieni tehtävä, kuten kuluneen hanan tiivisteen vaihto tai yhden kannen asennus, ei juuri kannata omana käyntinään: käyntimaksun ja vähimmäisveloituksen kanssa erillinen pikkukeikka maksaa lähes puolen päivän verran. Niputa pienet työt yhteen käyntiin ja budjetoi puoli päivää. Pääkaupunkiseudulla reilut budjettikatot näyttävät tältä.

Työ	Tunnit	Työn hinta	Käyntimaksu	Materiaalit	Budjettikatto
Putkityö, puoli päivää (vuodon paikannus ja korjaus)	3,5	333 €	80 €	266 €	680 €
Putkityö, koko päivä (putkiosuuden uusinta)	7	665 €	80 €	532 €	1 280 €
Sähkötyö, puoli päivää (vian jäljitys)	3,5	287 €	80 €	144 €	510 €
Sähkötyö, koko päivä (uusi ryhmä ja keskustyö)	7	574 €	80 €	287 €	940 €

Luvut on laskettu putkimiehen 95 €/h ja sähkömiehen 82 €/h tyypillisellä pääkaupunkiseudun tuntihinnalla (alv mukaan lukien). Ne ovat kattoja ennen kotitalousvähennystä. Tampereella, Turussa, Oulussa ja muissa maakuntakaupungeissa vastaavasta työstä maksaa tyypillisesti 10–20 prosenttia vähemmän; harvaan asutulla seudulla käyntimaksu voi olla suurempi, koska tekijän ajomatka on todellinen kulu. Anna katto kirjallisesti, sähköpostilla, ja liitä mukaan enimmäishintalauseke: jos kustannus uhkaa ylittää katon, tekijä pysähtyy ja antaa kirjallisen arvion ennen kuin jatkaa.

Kotitalousvähennys: paljonko palautuu

Kotitalousvähennys palauttaa 35 prosenttia työn osuudesta, mutta vasta 150 euron vuotuisen omavastuun jälkeen, joten yhdestä pienestä työstä ei useinkaan jää mitään. Säännöt vuonna 2026:

• Vähennys on 35 % työn osuudesta. Materiaalit, käyntimaksu ja matkakulut eivät kelpaa.
• Omavastuu 150 € vähennetään kerran vuodessa, ei työtä kohden.
• Enimmäismäärä on 1 600 € henkilöä kohti eli puolisoiden kesken 3 200 € vuodessa.
• Tekijän on kuuluttava ennakkoperintärekisteriin; pimeä työ ei kelpaa.
• Vähennyksen ilmoitat OmaVerossa, joko heti tai veroilmoituksella.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kannattaa laskea koko vuoden työn osuudet yhteen. Yksittäisestä 300 euron työn osuudesta vähennys on 35 prosenttia eli 105 €, jonka 150 euron omavastuu syö kokonaan. Mutta jos saman vuoden aikana teettää sekä putki- että sähkötyön, työn osuudet lasketaan yhteen ja omavastuu vähennetään vain kerran. Vähennys kääntyy plussalle, kun vuoden työn osuudet ylittävät noin 430 €.

Tämä on yksi selkeimmistä syistä käyttää ennakkoperintärekisteriin kuuluvaa ammattilaista pimeän työn sijaan. Pimeä työ näyttää tarjouksessa halvemmalta. Verojen jälkeen se on yleensä kalliimpaa, ja luvanvaraisessa sähkötyössä se vie myös vakuutussuojan.

Eero, saunan sähköpiiri ja kotitalousvähennys Kuopiossa

Eero remontoi saunan ja tarvitsee sille oman sähköpiirin. Samalla ryhmäkeskuksessa on kulunut sulakeautomaatti. Molemmat ovat luvanvaraista työtä: ryhmäkeskukseen ja uuteen piiriin maallikko ei saa koskea, joten tekijän on oltava sähköalan ammattilainen. Se ei ole tässä valinta.

Eero lähettää kirjallisen budjettikaton 900 € ja pyytää kiinteän tarjouksen käynnillä. Kuopiossa hinnat ovat pääkaupunkiseutua matalammat. Sähköurakoitsija saapuu, käyntimaksu 70 €. Tarjous: 6 tuntia à 70 €/h (420 €) + 70 € käyntimaksu + 180 € materiaalit (automaatti, kaapeli, piirin osat) = 670 €. Katon sisällä, kiinteästi tarjottuna.

Työ on luvanvaraista, joten urakoitsija tekee siitä asianmukaiset dokumentit ja asennuksen takuu pysyy voimassa. Kouluttamaton tekijä olisi näyttänyt halvemmalta, mutta olisi vienyt kotivakuutuksen suojan seuraavassa tarkastuksessa, eikä työ olisi ollut edes laillista.

Kotitalousvähennys: 35 prosenttia työn 420 eurosta on 147 €, josta vähennetään 150 euron vuotuinen omavastuu. Yksin tästä työstä ei siis jäisi mitään. Mutta Eero teetti keväällä myös putkityön, jonka työn osuus oli 300 €. Vuoden työn osuudet yhteen laskettuna 720 €, vähennys 720 × 35 % − 150 = 102 €, ja omavastuu vähennetään vain kerran. Se on koko vuoden hyöty, ei yhden työn.

---

Aiheeseen liittyvät oppaat

• Näin asetat enimmäishinnan ennen kuin soitat urakoitsijalle: miten muutat nämä tuntihinnat yhdeksi budjettikatoksi.
• Mitä tehdä kun jokin hajoaa: koko korjauksen kulku, johon nämä hinnat sopivat.
• Remontin kilpailutus: näin vertailet tarjouksia: kun työ on isompi kuin yksi käynti.